Airam termoksen synty
Termospullon tarina vie skotlantilaisen keksijän Sir James Dewarin jäljille. Vuonna 1892 hän havaitsi, että jos kahden sisäkkäisen pullon väliin jäävästä tilasta poistetaan enin osa ilmasta, eli luodaan tyhjiö, vähentää pullo voimakkaasti lämmönjohtamista. Helsingissä Airamin tehtaalla keksittiin kiinnittää lasipullokaksikko peltikuoren sisään ja niin syntyi Airam-termospullo. Airamilla oli jo vuonna 1934 Helsingissä oma lasitehdas lamppujen puhaltamiseen, ja se soveltui myös termospullon lasisen sisuspullon valmistukseen.
Airam lupasi, että kiehuva neste pysyy termoksen sisällä yli 50° lämpöisenä vähintään 24 tuntia – lupaus, joka pitää vielä tänäkin päivänä. Punaisen termoksen lämmönpitävyys perustuu edelleen samaan tekniikkaan; lämmöneristeenä toimii kahden lasipullon väliin muodostettu tyhjiö.
Punainen väri ja tuttu design
”Saamme edelleen viestejä asiakkailtamme, että vanhoja termospulloja on yhä käytössä. Uusissa termoksissa kuori on peltiä kuten alkuperäisissä termospulloissakin, mutta muovi on korvannut korkkipuusta valmistetun korkin paremman ilmatiiviytensä vuoksi”, kertoo Kari Niemenmaa, jo eläkkeelle jäänyt Airamin myyntijohtaja.
”Termoksia on tehty vuosikymmenten varrella useilla tilavuuksilla sekä juomille että ruuille. 80-luvulla pullon leijonanpää-symboli muutettiin neljäksi a-kirjaimeksi. Ne symboloivat neljää toimialaa, joilla Airam silloin toimi. Vain sotavuosina, kun pulloa valmistettiin lääkintävoimien käyttöön, oli pullon väri musta ja siinä oli punainen risti”, muistuttaa Niemenmaa.
Mustasta pullosta tehtiin juhlava nostalgiaversio itsenäisen Suomen täytettyä sata vuotta vuonna 2017. Mustalla peltikuoren designilla ja aidolla korkilla haluttiin kunnioittaa itsenäisyyden historiaa. Airamin juhliessa 100-vuotispäiviään vuonna 2021, Klassikkoa valmistettiin rajattu erä kullan sävyisenä.
Arjen sankaritarinoita
Termosta tarvitaan siellä, missä on nälkä ja jano. Joskus pullo on ollut juhlapöydän kunkku keskellä tapahtumia, joissa suuret tunteet ja sydän ovat mukana. Asiakkaamme ovat kertoneet kuinka he olivat lapsina tarkkaan seuranneet, kun termospullo illalla pestiin huolellisesti odottamaan seuraavaa isän tai äidin työpäivää. Termospullo oli aikoinaan perheessä tärkeä esine, johon perheen pienimmät eivät saaneet edes koskea.
Termospullo on kuulunut retkeilijän vakiovarusteisiin. Airamin termostuotteet ovat erinomaisia arjen apureita niin talvipakkasilla kuin kesähelteilläkin. Suomalaisella on aina ollut syy mennä metsään tai vesille: puusavottaan, marja- ja sieniretkelle, kala-apajille, valokuvaamaan tai vaikkapa geo-kätköille. Metsä on suomalaiselle pyhä paikka, jossa hiljennytään ja rentoudutaan.
Olympiakultaa Tokiosta
Onpa rakas termospullomme päässyt kiertämään vähän maailmaakin. Näin termospullosta uutisoitiin v. 1964 Tokion Olympialaisista. ”Airam lähetti sopivasti ennen kisojen seiväskilpaa hyppääjillemme Tokioon reilua suomalaista lihalientä vakiotermospulloissa. Lähetys tapahtui yhteisvoimin SAS:n kanssa. Vuorokauden mittaisesta matkasta huolimatta sisuliemi tuli kuumana perille.”
Seiväsmiehiltä ei sillä kertaa herunut mitaleja, mutta keihäänheittäjä Pauli Nevala sen sijaan voitti kultaa neljännellä heitollaan, tuloksella 82,66 m. Mahtoikohan Nevala saada voimia lämpimästä lihaliemestä?
Maailman coolein termos
Brittiläinen Gentlemen’s Quarterly (GQ) -trendilehti listasi vuonna 2010 Airamin punaisen termoksen maailman neljänneksi cooleimmaksi asiaksi. Siis ihan kaikista maailman asioista. Pääsy Uuden vuosikymmenen tavarat -listalle oli harvinaista myös siksi, että termoksia tehtiin silloin vuosittain vain 35000 kappaletta ja niitä viedään edelleenkin vain muutamaan muuhun maahan. Aika hyvä saavutus suomalaiselta joka kodin käyttöesineeltä.
Kylmä kylmänä ja kuuma kuumana
Kahvia juodaan nykyään missä vain ja milloin vain. Kupposen äärelle ei välttämättä enää istuuduta samaan tapaan rauhoittumaan tai seurustelemaan. Arkikiireiden ja take away -kulttuurin myötä termosmuki kuuluu nyt monen vakiovarustukseen katukuvassa, työpaikoilla, autoillessa, koulun penkillä. Lämpimät retkieväät löytävät tiensä taukopaikalle ruokatermoksessa. Perinteet ovat siirtyneet seuraaville sukupolville, isältä pojalle, äidiltä tyttärelle, mestarilta kisällille.
Suomalaisten jakamia muistoja Klassikosta
Teetimme kyselytutkimuksen* Klassikko-termoksesta tammikuussa 2024 ja saimme koottua ihania muistoja. Tutkimuksen mukaan peräti 96 % suomalaisista tunnistaa Airamin punaisen Klassikko-termoksen. Kyselyyn vastanneiden mukaan joka viides ikonisista termoksista on kestänyt arjessa jopa yli 50 vuotta eli ne on hankittu ennen vuotta 1974. Eräs vastaajista kuvaileekin, että Airamin Klassikko “on ollut olemassa niin kauan kuin minäkin".
(*Tiedonkeruu toteutettiin online-kyselynä Bilendi Oy:n ylläpitämässä M3 Panelissa 17–21.1.2024. Tutkimuksen kohderyhmä oli 18+ -vuotiaat suomalaiset ja kyselyyn vastasi 1000 suomalaista.)
“Termarista tulee mieleen mökkifiiliksiä ja muiston äitini kertomuksesta kun hän tajusi, että Airam on toisin päin Maria.”
“Ihania muistoja. Tämä Airam termari oli aina mukana lapsuuteni hiihtoretkillä. Siinä oli joko kahvia tai kaakaota.”
"Kun lähdettiin metsään tai pellolle töihin, oli isoisällä aina mukana punainen termos, josta sitten nautittiin isoäidin kuumat mustaherukkamehut.”
“Kansakoulussa luokkakavereiden isillä oli Airamin punaisia termareita hiihtoretkillä 1950-luvulla.”
“Muistan sen, mutta meillä ei sitä kotona ollut, mikä harmitti minua.”
“Ensimmäinen tuntemani termospullo.”
“Ainoa oikea termos.”
