Ledivalaisimien elinikä on tärkeä suorituskykymittari valaistusratkaisuja miettivälle suunnittelijalle, mutta yksinomaan sen perusteella valintaa ei kuitenkaan kannata tehdä.
Teknologiateollisuuden yhteydessä toimivan Valaisinvalmistajien toimialaryhmän vuoden 2019 lopulla päivittämä opas Näin vertailet ledivalaisimia 3.0 antaa erinomaista tietoa ledivalaisimien vertailuparametreista. Opas löytyy teknologiteollisuuden kotisivuilta.
Toimialaryhmän sihteeri Patrick Frostell ja valaisinvalmistaja Airam Electricin tuotehallintajohtaja Jarmo Tomperi haluavat avata asiaa.
Oppaan versio 3.0 pitää sisällään viimeisimmät standardit ja LightingEurope -järjestön uusimmat suositukset.
"Toivomme, että suunnittelijat ja valaisinhankintapäätöksiä tekevät alkaisivat vaatia valaisimilta standardien mukaan tehtyjä suorituskykytietoja, eivätkä tyytyisi mihin tahansa valmistajien antamiin ilmoituksiin", kaksikko aloittaa.
"Suunnittelijan työtä haittaa nykyisinkin paljon se, etteivät valaisimien elinikää eikä muitakaan suoritusarvoja koskevat tiedot ole välttämättä vertailukelpoisia."
Esimerkiksi valovirran osalta joku ilmoittaa moduulin (=valonlähteen) valovirran ja joku toinen valaisimen valovirran.
Ledivalaisimien elinikää koskevien määritysten ohella oppaassa kuvataan muitakin valolähteiden suorituskyvyn vertailuun liittyviä parametrejä. Hyötyeliniän mediaani ja vikaantumisosuus ovat tärkeimmät suunnittelijan tarvitsemat kriteerit.
Ledivalaisimen elinikä on valmistajan ilmoitus valaisimen valoteknisestä eliniästä. Ledivalaisimien elinikä on kuitenkin niin pitkä, että ilmoitetut tiedot eivät voi perustua mittauksiin vaan arvioon.
Eliniän ilmoittamista koskeva mediaanisuositus on uutta. Ilmoituksen tulisi perustua eliniän määritystä koskeviin kansainvälisiin suorituskykypohjaisiin standardeihin, joissa määritellään testauksessa käytettävät metodit ja testausajat.
Hyötyeliniän mediaani (LxB50) tarkoittaa aikaa, jolloin 50 prosenttia valaisinpopulaation toimivista valaisimista tuottaa vähemmän kuin x % lähtövalovirrasta mitattuna standardin mukaisissa olosuhteissa valmistajan ohjeiden mukaisesti.
Aiemmin selkeää suositusta käyttää hyötyeliniän mediaania ei ole ollut. Valmistajat ovat saattaneet ilmoittaa eliniän parhaaksi katsomiensa parametrien mukaan. Tuotteiden ominaisuuksia on ollut vaikea verrata keskenään.
Patrick Frostell ja Jarmo Tomperi korostavat, että on tärkeätä puhua ledivalaisimista eikä yksittäisistä ledeistä. Ledivalaisin koostuu ledien lisäksi niihin liittyvästä elektroniikasta, valaisinmekaniikasta ja optiikasta.
"Ledien päätyypit ovat puolijohdeledit ja orgaaniset ledit (OLED), joilla molemmilla on erilaisia alatyyppejä. Yleisvalaistukseen tarkoitetuissa ledivalaisimissa hyödynnetään pääsääntöisesti puolijohdeledejä."
EU:n uudessa, 1.syyskuuta 2021 voimaan astuvassa asetuksessa, joka on kaikkia EU-maita velvoittavaa lainsäädäntöä, valonlähteille ja erillisille liitäntälaitteille asetetaan ekologisia vaatimuksia. Asetuksessa ei puhuta enää valaisimista vaan se on korvattu ilmasuilla "sisältävä tuote” (Containing Product).
"Tällaisen sisältä löytyy yksi tai useampi irrotettava valonlähde. Käsite kattaa myös esimerkiksi perinteiset E27-kierrekantalamput ja valaisimien moduulit."
Ledivalaisimien eliniän määrittely pohjautuu sekä valonlähteen että siihen liitettyjen komponenttien elinikään. Nämä yhdessä muodostavat valaisimille mitattavan eliniän.
Suunnittelijalle elinikä on yksi parametri, jonka mukaan hän saattaa päätyä valitsemaan tietyn ratkaisun.
"Valaistuksen tarkoitus on kuitenkin tuottaa riittävästi hyvänlaatuista valoa erilaisten toimintojen suorittamiseen, joten pelkän eliniän tarkastelu ei ole järkevä valintaperuste."
”Elinikää tulee peilata suhteessa käyttötarkoitukseen. Ei kannata hakea sadantuhannen tunnin elinikää, jos vuotuinen polttotarve kohteessa on 2000 tuntia ja keskimääräinen kunnostusväli on 25 vuotta?"
"Monessa kohteessa esimerkiksi keskimääräinen elinikä on kokonaistaloudellisesti parempi ratkaisu kuin pyrkiminen huippusuoritukseen jollakin osa-alueella."
Elinikää koskevissa määritelmissä puutteena on ollut niiden painottuminen valonlähteen vähittäisen vanhenemisen kuvaamiseen.
"Komponenttien kuten virtalähteen elinikää ei ole samalla tavoin huomioitu, vaikka se saattaa olla lyhyempi kuin itse valonlähteen elinikä. "
Nyt eri komponenttien vikaantuminen on otettu mukaan ledivalaisimien elinikämäärityksiin. Virtalähteen elinikä tulee ilmoittaa erikseen.
"Jos vikaantunutta komponenttia ei voi vaihtaa, niin valaisimen elinikä ilmoitetaan lyhyemmän eliniän omaavan komponentin eli tavallisesti virtalähteen eliniän mukaan."
Jos komponentti on vaihdettava ja valaisin voidaan korjata, niin silloin valaisimen elinikä on sama kuin valolähteen elinikä. Jatkossa valmistajan on ilmoitettava myös se, onko virtalähde vaihdettavissa vai ei.
Ledivalonlähteen eliniän määrittely perustuu puolestaan valovirran alenemiseen, jota tapahtuu pikkuhiljaa. Jossain vaiheessa valovirran aleneminen saavuttaa tason, jossa se ei enää valoteknisesti täytä standardin vaatimuksia.
Ledivalonlähde vikaantuu harvoin äkillisesti. Muiden komponenttien vikaantumiset ovat luonteeltaan äkillisiä. Kun virtalähde vikaantuu, niin valon tuotto pysähtyy.
Teksti: Matti Valli
Alkuperäinen artikkeli löytyy osoitteesta http://www.nssoy.fi/uploads/Plaani_3-2020/index.html#p=8